tiistai 1. helmikuuta 2011

Päijät-Hämeessä tapahtuu

Päijäthämäläiset rotarit ympäristön asialla

Ympäristö oli päijäthämäläisten rotaryklubien teemana 2010. Se näkyi esitelmien aiheissa, joista mainittakoon Vesijärven hoito, Kariniemen puhdistamo ja Eurooppalainen vesipolitiikka lahtelaisittan. Lisäksi klubit tekivät yhteistyötä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa. Lahtelaiset 7. luokan oppilaat tutustuivat Vesijärvi-näyttelyyn Lahden Historiallisessa museossa toukokuussa. Käyntiin liittyi myös mielenkiintoinen tietokilpailu Vesijärvestä.

Rotaryklubit Asikkala, Hollola-Salpakangas, Joutjärvi, Kanta-Hollola, Lahti, Laune, Mukkula, Salpausselkä ja Wesijärvi antoivat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiölle lahjoituksen, joka mahdollisti satukirjan aikaan saamisen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön tuottama Vesijärviseikkailu-satukirja valmistui alkusyksystä.

Vesijärviseikkailu-satukirja on osa Minä ja Vesijärvi Tiedotus ja valistus kestävän vesienhoidon tukena –hanketta, joka on saanut rahoitusta Päijät-Hämeen liitolta Euroopan aluekehitysrahastosta 2007 – 2013. Hanke tuotti kolme kiertävää opetussalkkua, joihin sisältyvät  myös 300 satukirjaa. Niitä lainataan Asikkalan, Hollolan ja Lahden päiväkoteihin ja alakouluihin. Salkussa on lisäksi käsinukkeja, pelejä ja tehtäviä. Salkun materiaali on nähtävillä www.puhdasvesijärvi.fi.

Satukirjan julkistamistilaisuudessa 12.10.2010 Lahdessa Jalkarannan alakoulun 2 B –luokan oppilaat esittivät nukketeatterin. Lisäksi he etsivät kuva-arvoituksesta Vesijärveen kuulumattomia esineitä. Lapset olivat innostuneita Vesijärviseikkailusta.

Satukirjan tekstin laativat Koulutuskeskus Salpauksen ympäristöalan opiskelijat Nora Lappalainen ja Laura Mäkelä työssäoppimisjaksolla. Satukirjan kuvitti Lahden ammattikorkeakoulun media-alan opiskelija Jaana Rikkinen.

Satukirja auttaa lapsia ymmärtämään Vesijärven suojelutyön merkitystä liikkuessaan Vesijärven rannalla. Satukirjassa sisarukset Anni ja Riku sukeltelevat pullonkorkkeja Tiilijärven pohjasta, jolloin voimakas pyörre imaisee heidät ja kuljettaa isolle kivelle keskelle Vesijärveä. Siellä he tapaavat Leevi Lokin, Aino Ankeriaan, Pauli Planktonin ja Raili Ravun. Nämä uudet tuttavat kertovat sisaruksille omia ongelmiaan.

Satukirjan opetus onkin, ettei järvi ole kaatopaikka, vaan siellä elää oma maailmansa. Sadun yhteydessä esitetään myös useita kysymyksiä: Miksi ihmiset ja lokit eivät tule keskenään toimeen Lahden satamassa. Mitä asialle voitaisiin tehdä? 

Posted via email from

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti